Ensi vuosi on saimaalaisen ja savonlinnalaisen maittavan ja laadukkaan ruoan juhlaa, kun Saimaan gastronomiavuosi (www.tastesaimaa.fi) käynnistyy. Silloin Savonlinnan yritysten kannattaa olla mukana, kun koko Saimaan alueella katetaan parasta pöytään kaikille saimaalaisille ja täällä vieraileville matkailijoille.
Luomu- ja lähiruoka on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan kasvava trendi, joka saanut vauhtia alustataloudesta muun muassa some-kanavien kautta. Myös Saimaalla ja Savonlinnassa on löydetty laadukas ja maukas paikallinen ruoka. Paikalliset tuotteet tunnetaan laadustaan, ja niitä ostetaan seudun ulkopuoleltakin. Kauppojen ja ravintoloiden kanssa keskustellessa on noussut esiin kiinnostus hyödyntää paikallisia elintarvikkeita. Kuluttajat ovat kiinnostuneita ja kysyntää riittäisi. Esteenä usein tuntuu olevan haasteet paikallisen ruoan saatavuudessa. Kehitettävää ja kasvumahdollisuuksia elintarvikesektorilla paikallisesti on.
Saimaan parhaat antimet kelpaavat hyvin myös vientimarkkinoilla. Yritysten kannattaa miettiä kasvupotentiaalia – joillekin tässä voisi olla myös uuden yritystoiminnan paikka. Paikallisen ruokajärjestelmän kehittämisen eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä. Lähiruoan merkitys elinvoiman lähteenä on tunnistettu Savonlinnan kaupungin strategiassa ja yhteistyö ruoka-alan kehittämiseksi onkin jo aloitettu. Mikä sen hienompaa kuin tavoitella paikallisesta, puhtaasta ruuasta elinvoimaa koko Savonlinnan seudulle!
Nyt on aika kasvattaa ylpeyttä omista ja paikallisista tuotteista, joiden raaka-aineet ovat kasvaneet lähellä – puhtaissa metsissä, järvissä ja pelloilla, kesän ympärivuorokautisen auringon alla. Meille tutut, arkiset ja jopa itsestään selvyytenä pitämämme elintarvikkeet ja tuotteet voivat olla Euroopasta (ja kauempaakin) tuleville täysin uusia ja eksoottisia herkkuja. Elintarvikealan kehittämishankkeiden avulla paikallisia elintarvikkeita tehdään tunnetuksi myös ulkopuolisille, ulkomaisille kohderyhmille. Tehdään se yhteistyössä, isommalla porukalla saamme enemmän näkyvyyttä aikaan! Kansainvälisissä projekteissa pääsemme toisaalta myös yhdessä näkemään ja oppimaan, miten esimerkiksi Kreikassa ja Itävallassa on hyödynnetty paikallisia maantieteellisiä alkuperämerkintöjä, minkälaista yhteistyötä tuottajat tekevät paikallisesti ja verkostoitumaan uusien kollegoiden kanssa.
Puruveden muikulle on haettu maantieteellinen nimisuoja, mutta miten se näkyy kuluttajille? Voisiko erilaisia laatu- ja alkuperämerkintöjä hyödyntää paikallisissa tuotteissa entistä enemmän, jotta voisimme tuoda esiin meille tuttujen elintarvikkeiden erinomaisuuden helposti myös muille? Puruveden muikun kehittäminen entistä korkeamman jalostusarvon tuotteeksi vientiin on ajankohtaista. Entä löytyykö alueeltamme muita tuotteita, jotka ansaitsisivat tulla paremmin huomioiduiksi Euroopan tasolla?
Ruokajärjestelmän kehittämisessä avainasemassa ovat myynti- ja jakeluketjut, joihin etsitään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KISMET-hankkeessa ratkaisuja. Ruokajärjestelmää kehitetään lähitulevaisuudessa meillä yhä monipuolisemmin.
Loppukesästä me täällä Savonlinnan elinkeinopalveluissa käynnistämme työskentelyn näiden asioiden edistämiseksi toden teolla. Olemme teihin yhteydessä kesän kiireiden hiljennyttyä. Toivomme teiltä kaikilta osanottoa yhteisiin kehittämistoimiin ja että pääsemme tekemään yhteistyötä kanssanne ruoka- ja elintarvikealan kehittämiseksi.
Siihen asti nautitaan aurinkoisesta kesästä! Jos kiinnostus heräsi jo nyt, ole rohkeasti yhteydessä meihin, niin kerromme mielellämme lisää ajankohtaisista asioista elintarvikealan kehittämisessä.
Veera Riikonen
Projektipäällikkö
+358 50 473 7272
Lue lisää SMEOrigin hankkeesta: SMEs & European Original Geographical Indications – SMEOrigin – Savonlinnan Elinkeinopalvelut
SMEOrigin-hankkeen kansainväliset kotisivut: SMEOrigin – SMEs & European Original Geographical Indications | Interreg Europe – Sharing solutions for better policy
