Suoraan sisältöön

Kategoria: Ajankohtaista

Haikein mielin elinkeinopalvelun väki päästi pitkäaikaisen luottohenkilön Riitta Vahela-Kohosen eläkkeelle 1.11. alkaen. Riitan kädenjälki ja sitkeä kehittämistyö on näkynyt kaupungissamme kolmen vuosikymmenen ajan. Hän on osaamisellaan ja ammattitaidollaan tuonut Savonlinnaan noin 10 miljoonaa euroa hankerahoitusta. Päästämme Riitan vielä ääneen kertomaan Savonlinnan kehityksestä kuluneina vuosikymmeninä ja kiitämme kaikesta!

***

Riitta kiittää

Olin onnekas, kun opiskeluvuosien jälkeen aika pian päädyin työhön juuri Savonlinnaan, kaupungin suunnitteluosastolle. Työtä on riittänyt ja se on ollut merkityksellistä. Savonlinna itsessään motivoi työskentelemään kaupungin parhaaksi. Erityislaatuinen pikkukaupunki, jossa on hienoja matkailukohteita, pitkälle erikoistunutta teollisuutta ja pk-yritystoimintaa, korkean profiilin oopperajuhlat, monipuolinen musiikki- ja kulttuuritarjonta ympäri vuoden, kaupunkitason palvelut, sujuva arki ja paljon muuta.

Aloitin työt Savonlinnan elinkeinoasiamiehenä tammikuussa 1986. Muistan, miten uuden kaupungintalon valmistumista ja käyttöönottoa saman vuoden syksyllä odotettiin. 80-luvulla perustettiin uusia yrityksiä ennätystahtia, ja starttiraha oli silloin kokeiluvaiheessa. Sittemmin se vakiintui pysyväksi kannustimeksi. Työ elinkeinopalveluissa oli aloittavien yritysten perustamisneuvontaa, toimivien yritysten kehittämisen tukemista, yritysten toimintaedellytysten edistämistä, työpaikkojen säilymisen puolustamista ja edunvalvontaa.

80-luvun pitkä korkeasuhdanne taittui 90-luvun alun lamaan. 2000-luvulla koettiin finanssikriisi ja tänä vuonna 2020 alkoi koronakurjuus. Kaupungistuminen on voimistunut ja palvelut ovat keskittyneet. Savonlinnan seudulla haettiin kuntayhteistyön mahdollisuuksia ja tehtiinkin seudullisia kehittämishankkeita paljon ennen kuntaliitoksia, jotka toteutuivat 2009 ja 2013. Hiipivä rakennemuutos on koetellut Savonlinnaa, kun teollisuuden, valtion ja koulutuksen työpaikat ja palvelut ovat vähentyneet. Raju muutos oli OKL:n siirto Joensuuhun, mikä tuntuu hölmöläisten peiton jatkamiselta ja veronmaksajien hyväksikäytöltä.

Suuri myönteinen asia oli Suomen liittyminen EU:n jäseneksi 25 vuotta sitten, kansainvälistyminen ja jäsenyyden tuomat rakennerahastovarat mm. Itä-Suomen kehittämistä varten. Äänestin kyllä Suomen EU-kansanäänestyksessä -94, ja sitä saa mitä tilaa (onneksi 57% suomalaisista oli samaa mieltä), sillä hanketyö kiihtyi EU:hun liittymisen myötä. Projektimaailma on ollut fokuksessa lähes koko työurani ajan; projektit ovat olleet työkaluja, kun on pyritty parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä ja rakentamaan kehittämisprosesseja.

Kaupunkikeskustan kehittäminen inspiroi

1990-luvulla alkanut jouluvaloyhteistyö keskikaupungin kauppiaiden kanssa inspiroi ja kantoi näihin päiviin asti. Kauppiasyhdistyksen muutosjohtaminen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Sakke ry:ksi oli merkittävä virstanpylväs 2010-luvulla. Sakke ry:n hallitustyöskentely on ollut rakentavaa, ja toiminnan kehittäminen projektien kautta välttämätöntä. Matkan varrella on otettu käyttöön mm. Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) pilotoima elinvoimamittaristo, ja asukkaita on muistutettu, että ”Pidä keskusta elävänä, käytä savonlinnalaisia liikkeitä ja palveluja”.

Kolmikantayhteistyö kaupungin, kehitysyhtiön ja kauppiaiden kesken on toiminut hyvin. Lisäarvoa on tuonut monien sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun.

Teknisen toimialan kanssa projektiyhteistyö on tuottanut mm. Linnankadun itäpään ennallistamis- ja kehittämisprojektin ja Olavinkadun yleissuunnitelman. Keskustavision mukaisina toimenpiteinä laadittiin katuilmeen laatukäsikirja ja ohje liikejulkisivuja varten. Kaupunkikeskustan 3D-kaupunkimallin hankinta oli suuri ponnistus, mutta se kannatti, sillä mallia käytetään mm. maankäytön suunnittelun, päätöksenteon ja visioinnin työkaluna.

Työvuosien kohokohtia on ollut osallistuminen EKK:n kansallisiin konferensseihin, joita järjestetään eri kaupungeissa. Savonlinnalta puuttuu vielä Vuoden kaupunkikeskusta -palkinto, jonka se ilman muuta ansaitsee, ja jota kannattaa tavoitella.

Kulttuuri kehittämisen kantoaalloksi

Kulttuuri on leimallista ja näkyvää Savonlinnassa. Vuonna 1999 laaja joukko eri intressipiirien edustajia valmisteli kehittämisohjelman Kulttuuri kehittämisen kantoaalloksi. Ohjelmalla rakennettiin perustaa kulttuurin tulemiselle uutena seudulliseen ja maakuntatason kehittämistyöhön EU:n uudella vuonna 2000 alkaneella ohjelmakaudella. Savonlinnaan saatiin kulttuurikaupunkihanke, jossa kehitettiin uusia palveluja, tehtiin tuotekehitystyötä ja markkinointia sekä vahvistettiin paikallisia yhteistyöverkostoja.

Yksittäisiä hienoja kokemuksia olivat mm. Syystulet ja valoregatta, uudenvuodenaaton show ihka uudessa Savonlinnasalissa, kirjallinen kävelyreitti savonlinnalaisten kirjailijoiden jalanjäljillä, uusien teemaopastuksien toteutuminen Onnellisten saarilla ja Joel Lehtosen jalanjäljillä. Kaupungin perustaja kreivi Pietari Brahe saapui kesäkauden avajaisiin kaupungin 360-vuotisjuhlavuonna ja julisti Saimaan kesän avatuksi.

Hanketiimi teki työtä kaupungin kulttuuriyksiköiden, yhdistysten, yritysten ja matkailuorganisaation kanssa. Kulttuurikaupungin perusteita vahvistettiin, ja joku sanoi jälkeenpäin, että hankkeessa tehtiin sokkelivalua kulttuuripääkaupunkityölle.

Kulttuurikaupunkihankkeen jälkeen lähdettiin selvittämään Savonlinnan edellytyksiä Euroopan kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi 2011. Kaupungin kulttuuristrategiaan 2005-2010 kirjattiin visioksi, että vuoteen 2010 mennessä Savonlinnaa ja koko seutukuntaa on kehitetty siten, että se voi vuonna 2011 toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Selvityksessä nähtiin, että kaupungin talouden vakauttamisohjelma tarvitsee tuekseen tulevaisuuteen suuntautuvan ja positiivisen tavoitteen. Raporttimme osoitti, että edellytyksiä on, mutta Savonlinnassa päätettiin, että hakemusta ei valmistella. Näin ollen kisaan muiden Suomen kaupunkien kanssa ei lähdetty. Asia ei ehkä ollut kovin tuttu, aika ei ollut kypsä ja kustannukset pelottivat. Vuonna 2011 saatiin nauttia Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta.

Vipuvoimaa EU-hankkeista

Kuluvana vuonna sain toimeksiannon valmistella rahoitushakemuksen nimeltä Saimaa ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Myönnetyllä rahoituksella mahdollistetaan palkkaresurssit yhdeksälle asiantuntijalle, jotka laativat Savonlinnan toisen kisakierroksen hakukirjan. Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen on luontevaa ja perusteltua ottaa osaksi Itä-Suomen yhteistä strategista kehittämistä. Onnea hanketiimille, Savonlinnalle ja Itä-Suomen Saimaa-ilmiölle!

Kuluvana vuonna myönteisen rahoituspäätöksen sai myös toinen budjetiltaan ja laajuudeltaan megaluokan kehittämishanke: Luonto-Saimaa – luontomatkailun kehittämisprojekti, jonka valmisteli Metsähallituksen, Savonlinnan Seudun Matkailun, Savonlinnan maakuntamuseon ja hankeyhtiön tiimi. Hankkeen tarve perustuu matkailun trendeihin ja muutoksiin, ja on nyt erityisen ajankohtainen.

EU-hankkeissa tukiprosentit ovat usein korkeita, viimeksi mainituissa peräti 80%. Loppurahoituksesta vastaavat hakija ja muut toteuttajat. EU-rahoitteisilla projekteilla saa vipuvoimaa ja volyymia kehittämistyöhön.

Etätyöt ja digiloikka

Suhdanteet ja vuosikymmenet ovat vaihtuneet. Tehtävät ovat muuttuneet, työyhteisöt uudistuneet ja työkaverit vaihtuneet projektimaailmassa tiuhaan tahtiin. Takana on noin 35 vuotta Savonlinnan kaupungin, seudullisen kuntayhtymän, kehitysyhtiön ja hankeyhtiön palveluksessa. Jään eläkkeelle 1.11.2020, ja jätän kehittämistyöt mielelläni nuoremmille. Parasta on ollut yhteistyö yritysten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Sain aikanaan hyvän perehdytyksen nuorena tulokkaana, ja viime vuosina on ollut itsestään selvää mentoroida uusia tulijoita. Pian päättyvä vuosi on ollut poikkeuksellinen; se jää mieleen etätöistä ja digiloikasta!

Kiitos yhteisistä vuosista ja kaikkea hyvää työllenne Savonlinnan hyväksi!

Riitta Vahela-Kohonen
kehittämispäällikkö
Savonlinnan Hankekehitys Oy